Esineiden opettaminen koiralle
Esineiden opettaminen koiralle on helppoa, kun ei tee siitä vaikeaa ja ei pakota koiraa. Näin siitä tulee koiralle hyvinkin mieleinen asia, jonka se haluaa tehdä hyvällä motivaatiolla.
Ohjaajat vain tuppaavat olemaan liian hätäisiä ja tekemään tästä asiasta ydinfysiikkaa.
Aika usein koira reagoi luontaisesti asioihin, esimerkiksi ihmisen hajuun. Näin ollen pääsemme hyödyntämään koiran oma-aloitteisuutta esineiden etsinnässä ja ilmaisussa.
Palkitaan koira sen oma-aloitteisesta reagoinnista ja paikantamisesta. Tästä lähdetään sitten erillään itse etsinnästä hiomaan ilmaisua kuntoon. Pelastuskoiralla tai Pk-jälkikoiralla ei ole väliä, vaikka ilmaisevat päällään seisoen esineet jäljellä, mutta sitten taas erikoisjäljellä on iso merkitys ilmaisulla pisteissä.
Pennun/nuoren koiran kanssa vaaditaan ohjaajalta malttia. Ohjaajan tulisi vaatia koiralta myös tasavertaista suorittamista ja palkita koiraa johdonmukaisesti oikein suoritetusta asiasta. Ohjaajilla tahtoo loppua pitkäjänteisyys, jos koira ei keskity ja tekee vähän sinne päin. Näissä tulisi olla tarkkana, että palkinto tulee vain oikeasta, eikä sinne päin tehdystä suoritteesta. Silloinkaan koiraa ei pakoteta, vaan haetaan keskittyminen uudelleen ja uudelleen, niin kauan, että suoritus onnistuu. Toinen vaihtoehto on, että tehtävää pitää helpottaa, jotta koira onnistuu.
Eli jos haluat, että koira ilmaisee menemällä maahan ja tuijottamalla esinettä, niin ainoastaan näiden kahden asian toteutuessa koira on ansainnut palkan. Mikäli se koskee esineeseen, se tekee väärin ja siitä ei palkita. Tilanne nollataan ja aloitetaan alusta.
Motivaatio esineisiin rakennetaan joko esineisiin reagointeina vaikka lenkillä tai sitten laittamalla suoraan jäljelle esineitä. Suoraan jäljelle laitettaessa, tulisi esineiden olla isohkoja, hyvin ihmiselle haisevia, (sukka, pipo tms.) jotta koira varmasti jollakin tavalla reagoi esineeseen. Tästä reagoinnista sitten pitäisi palkan lentää kohtuu sukkelaan. Tässä kohtaa ei jäädä odottelemaan korrektia ilmaisua, vaan vahvistetaan koira välittömästi kiinnostuksesta esineeseen. Myöhemmin sitten aletaan odottelemaan ilmaisua. Jos alun treenit ovat menneet hyvin, niin koira ilmaisee esineen niin äkkiä, ettei ohjaaja kerkeä paljoa odottelemaan.
Koiran hajuaistia pitää myöskin hioa yhä tarkemmaksi ja tarkemmaksi. Pieniä, nuppineulan pään kokoisia esineitä etsitään, tuoreelta tallatulta alueelta. Vanhoja jälkiä, portaittain vanhettaen, kuitenkin huolehtien koiran motivaation säilymisestä. Vanhoilla jäljillä pieniä esineitä ja pikkuhiljaa tuoden pienet esineet myöskin tuoreille jäljille.
Pelkkään esineiden etsintään harjoitellaan sotkettuja alueita, alkuun isohkoja esineitä. Myöhemmin esineiden kokoa pienentäen. Treenataan puhtaita alueita, joissa annetaan esineiden olla viikkoja, niin ettei alueella tietoisesti liikuta ja kannattaa harjoitella kaikkea mitä mieleen juolahtaa.
Näistä em. osioista, treenien vaihtelevuudesta ja motivaation huolehtimisesta koostuu hyvän, esineisiin motivoituneen koiran kouluttaminen.
Äänen sävy on yksi tärkeimmistä asioista harjoitellessa. Ei painosteta koiraa käskyillä! Tämän pitää olla kummallekkin mielekästä hommaa ja motivoivaa ☺️
Alta pääset katsomaan videon, jolla Konna bongaa jäätyneen purukumin 🤣
Esineiden etäkurssi alkaa 15.11.2023! Hyppää mukaan kurssille: Tästä
Kommentit
Lähetä kommentti